Verotus

19.3.2020 - Verojen maksujärjestelyn edellytykset helpottuvat

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen vuoksi Verohallinto tulee helpottamaan toistaiseksi maksujärjestelyn ehtoja. Helpotettuun maksujärjestelyyn on mahdollista hakeutua 25.3.2020 alkaen.

Lisäksi Valtionvarainministeriö valmistelee lakimuutosta tilapäisestä viivästyskoron alentamisesta niiden verojen osalta, jotka kuuluvat maksujärjestelyyn.

Maksujärjestelyn hakeminen

Jos yrityksellä on vaikeuksia maksaa veroja koronavirustilanteen takia, yritys voi hakea helpotettua maksujärjestelyä OmaVerossa. Jos maksujärjestelyä haetaan em. määräpäivää aiemmin, käsitellään pyyntö normaalin maksujärjestelyn ehtojen mukaisesti (eli hakemusta ei kannata tehdä ennakkoon).

Maksujärjestelyn edellytykset

Maksujärjestelyyn pääsee vain, jos 

• veroja ei ole ulosotossa
• kaikki veroilmoitukset sekä tulorekisteriin annettavat palkkatietoilmoitukset ja työnantajan erillisilmoitukset on annettu.

Myös aikaisemmin rauennut maksujärjestely voi estää uuden järjestelyn saamisen.

Maksuaika pitenee ja viivästyskorko alenee

Maksujärjestelyn avulla verojen maksuun saa lisää aikaa. Verohallinto ei siis ryhdy perintätoimenpiteisiin, jos maksujärjestely on voimassa.

Muutokset maksujärjestelyn myöntämiseen ja sen ehtoihin tulevat voimaan lakimuutoksen myötä. Muutoksia noudatetaan maksujärjestelyissä, joita on haettu 25.3. alkaen ja viimeistään elokuun lopussa.

• Maksujärjestelyn mukainen ensimmäinen maksuerä on nykyisen yhden kuukauden sijaan vasta kolmen kuukauden päästä maksujärjestelyn hyväksymisestä.
   
• Verohallinto lisää maksujärjestelyn jälkeen syntyneet uudet verovelat automaattisesti maksujärjestelyyn 31.5.2020 asti.
   
• Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorko alenisi valmistelussa olevan lakimuutoksen myötä 7 prosentista 4 prosenttiin. Alennettua korkoa sovellettaisiin vain 1.3.2020 jälkeen erääntyneisiin maksujärjestelyn veroihin.

19.3.2020 - Ennakkoveron alentaminen

Jos yrityksen tulos näyttää muodostuvan arvioitua pienemmäksi, voi yritys hakea ennakkoveroon muutosta OmaVerossa. Ennakkoveron määrä perustuu arvioon yrityksen verotettavasta tuloksesta. Jos tulot tai kulut eivät vastaa arviota, ennakkoveroa kannattaa muuttaa. Myös ennakkoveron eräkuukausiin voi hakea muutosta.

Ennakkoveroja voidaan poikkeuksellisesti alentaa asiakkaiden ilmoituksen mukaan ilman välitilinpäätöksiä tai muita kirjallisia selvityksiä.

7.2.2020 - OmaVeron tapahtumaote kertoo kuukauden tilitapahtumat

OmaVerossa on julkaistu 1.2.2020 alkaen tapahtumaote, joka näyttää elinkeinotoimintaa harjoittavalle asiakkaalle kaikki kuluneen kuukauden tilitapahtumat.

Tapahtumaote ei ole huomautus maksamattomista veroista. Tapahtumaotteella on listaus vain kuukauden aikaisista tapahtumista riippumatta siitä, oletko maksanut liikaa, liian vähän tai tarpeeksi. Se on tarkoitettu kuukauden tilitapahtumien tarkempaan selvittelyyn. Jos sinulla on veroja maksamatta, saat siitä maksukehotukset kuukausittain muodostuvalla yhteenvedolla. Näet tarkan saldotilanteesi sekä yhteenvedon OmaVerosta.

Tapahtumaote tulee asiakkaille OmaVeroon kuunvaihteessa. Toimitustapana on sähköinen OmaVero-kirje. Toimitustapaa ei voi muuttaa. Kevään aikana OmaVeron sähköposti-ilmoituksia muokataan siten, ettei tapahtumaotteesta tule enää erillistä ilmoitusta.

Kirjeen vuoksi ei tarvitse ottaa yhteyttä Verohallintoon. Jos tapahtumaotteelta löytyy virheellisiä tai puuttuvia tietoja, tehdään korjaukset OmaVerossa. Jos virheet koskevat työnantajasuorituksia, tehdään korjaukset tulorekisterissä.

Tapahtumaotteen lukuohje on tulossa Vero.fi-verkkosivulle lähiviikkoina (www.vero.fi/tapahtumaote ).

28.11.2019 - Verovapaat matkakustannusten korvaukset 2020

Verohallinto on tehnyt 25.11.2019 päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2020 (linkki ). Ydinkohdat löytyvät tästä alta.

Kilometrikorvaukset

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä.

Päivärahat

Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,75 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 21,50 euroa.

Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 - 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 14 euroa.

8.11.2019 - OmaVeron uudet ominaisuudet

OmaVeroon on tullut marraskuussa paljon uusia ominaisuuksia:

• OmaVero korvasi Lomake.fi:n rakentamisilmoitusten antamisessa. Lisäksi ilmoituksella annettavien tietojen määrä väheni.
• Varainsiirtoveron ilmoittaminen ja maksaminen muuttuivat. Ilmoituksen voi antaa OmaVerossa.
• OmaVero korvasi ALVEU- ja Arvonlisäveron erityisjärjestelmä -palvelut.
• Henkilöasiakkaat näkevät tulorekisteriin ilmoitetut palkkatiedot tehdessään muutosverokorttia OmaVerossa. Katso aiheesta tehty video .
• Ammattimaiset kasvihuoneviljelijät ja maataloudenharjoittajat voivat hakea energiatuotteen valmisteveron palautusta OmaVerossa. Ensimmäiset yhteisöt saavat palautuspäätöksen ja palautuksen marraskuussa.
• Kiinteistöveron uudistus näkyy asiakkaille keväällä 2020, jolloin menettelyihin ja ilmoituskanaviin tulee muutoksia. Kiinteistöverotus siirtyi OmaVeroon. 
• Voit hakea OmaVerossa maahantuonnin vertailutietoja tullauspäätöksittäin. Näet tarkemmat tiedot maahantuonneista myös arvonlisäveroilmoituksella. Lue lisää asiakasohjeesta .

8.11.2019 - Suomi.fi-valtuudet yksittäisten veroasioiden hoitoon

Jos käyttöön on jo annettu veroasioiden hoito -valtuus, voi valtuutettu hoitaa valtuuttajan puolesta OmaVerossa kaikkia veroasioita.

Jos toisen puolesta hoidetaan OmaVerossa vain kiinteistöveroasioita, rakentamisilmoituksia tai nimettyjä arvonlisäveroasioita eikä annettuna ole veroasioiden hoito -valtuutta, tarvitaan erillinen Suomi.fi-valtuus. 

Uusia Suomi.fi-valtuuksia ovat

• kiinteistöveroasioiden hoito
• rakentamisilmoitukset ja veronumeropyynnöt
• arvonlisäveron palautushakemus EU-maihin
• arvonlisäveron erityisjärjestelmän ilmoitukset.

Näillä Suomi.fi-valtuuksilla voi hoitaa vain nimettyjä veroasioita, esimerkiksi kiinteistöveroasioiden hoito -valtuudella vain kiinteistöveroon liittyviä asioita. Uusia valtuuksia voi hakea Suomi.fi:n valtuudet-palvelussa .

23.9.2019 - Bonusten verotus

Verohallinto on julkaissut 16.9.2019 päivätyn ohjeen Bonusten verotus (linkki ). Ohjeessa käsitellään yksityishenkilöiden saamien bonusten ja vastaavien hyvitysten tuloverotusta ja myös työ- ja virkasuhteessa saatujen hyvitysten ennakonpidätysvelvollisuutta. Ohjetta on päivitetty tulorekisterin käyttöönotosta aiheutuvien muutosten johdosta. Muutoin ohjeen linjauksiin ei ole tehty muutoksia.

Luonnollisen henkilön verotuksessa ostohyvityksenä, etuseteleinä, bonuksena tai jonkun muun suorituksen nimisenä saatu asiakashyvitys on lähtökohtaisesti henkilön verovapaata tuloa. Jos hyvitys saadaan yksityishenkilön suorittaman jonkun verovähennyskelpoisen menon perusteella, on saatu etu veronalaista muuta ansiotuloa. Esimerkiksi lentomatkan perusteella saadut bonuspisteet ovat veronalaista ansiotuloa, jos verovelvollinen saa vähentää maksamansa lentomatkakulut tulonhankkimismenoina.

Jos työnantajan maksamien suoritusten perusteella saatavat edut käytetään työnantajan hyväksi, niiden käytöstä ei synny veronalaista etua työntekijälle.

Jos yrityksen (osakeyhtiö tai henkilöyhtiö) omistajayrittäjä käyttää yksityistalouteensa kuuluvaa bonus- yms. korttia maksaessaan yrityksen menoja, muodostuu saaduista bonuspisteistä ja jälkikäteen saadusta rahahyvityksestä tai etukupongista yms. omistajayrittäjän muuta veronalaista ansiotuloa. 

Jos yrityksen (osakeyhtiö tai henkilöyhtiö) omistajayrittäjä käyttää yrityksen bonus- yms. kortilla saatuja bonuspisteitä ja jälkikäteen saatua rahahyvitystä tai etukuponkia yms. yksityistalouteensa, hän saa veronalaista muuta ansiotuloa, jos etua ei ole käsitelty kirjanpidossa veronalaisena etuna (esimerkiksi palkkana) omistajayrittäjälle.

12.9.2019 - Varainsiirtoverotuksen muutokset lähestyvät – yhteisöjen on annettava ilmoitus sähköisesti

Marraskuusta alkaen yhteisöasiakkaiden on annettava varainsiirtoveroilmoitus OmaVerossa. Muutos koskee kauppoja, jotka on tehty 1.11. tai sen jälkeen. Huomaa, että jatkossa myös kiinteistökaupoista on annettava varainsiirtoveroilmoitus. Jos yhteisö valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston hoitamaan varainsiirtoveron sen puolesta, asianhoitajalle täytyy antaa OmaVerossa valtuudet. Lue lisää valtuuksista .

Kiinteistönvälittäjät ja arvopaperikauppiaat voivat tehdä varainsiirtoveroilmoituksen marraskuusta alkaen ainoastaan sähköisesti joko verkkolomakkeella tai rajapinnan kautta.

Myös maksaminen muuttuu 

Marraskuusta alkaen varainsiirtoveron maksamiseen tarvitaan ostajan oma viitenumero. Vanhoja varainsiirtoveron tilisiirtolomakkeita ei voi silloin enää käyttää. Ostaja saa oman viitenumeronsa ja muut maksutiedot marraskuun alkupuolelta alkaen OmaVerosta tai puhelimitse. 

Huomaa, että Verohallinnon palvelut eivät ole käytössä marraskuun alussa tietojärjestelmän päivityksen vuoksi. Varainsiirtoveron maksu ja varainsiirtoveroilmoitus kannattaakin hoitaa jo ennen marraskuun alkua tai vasta palvelukatkon jälkeen.

15.7.2019 - Verotuksen korot

Verohallinto on julkaissut 27.6.2019 päivätyn ohjeen Peruskorko ja viitekorko verotuksessa (linkki ). Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki.

Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0 prosenttia ajalle 1.7.2019-31.21.2019. Peruskorko on ollut -0,25 prosenttia 1.1.2018−30.6.2019.

Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.−31.12.2019 on 0 prosenttia. Viitekorko on ollut 0 prosenttia 1.7.2016−30.6.2018.  Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. Ajalle 1.7.2019−31.12.2019 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2020−31.12.2020.

Palautuskorot vuonna 2020

Vuonna 2020 palautuskorko on 0,5 prosenttia. Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä yksilölliseen verotuksen päättymispäivään asti.

Palautettava yhteisökorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai sitä myöhempää maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään tai siihen päivään, jona palautettava määrä käytetään veron suoritukseksi.

Myös oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko on saman suuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Huojennettu viivästyskorko vuonna 2020

Luonnollisilta henkilöiltä, kuolinpesiltä sekä osakeyhtiöiltä ja muilta yhteistöiltä peritään huojennettua viivästyskorkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakonpidätykset ja ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Huojennettu viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta jäännösveron eräpäivään saakka. Ainoastaan verovuoden verotuksen päättyessä määrättävän jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Yhteisön ja yhteisetuuden verovuoden 2019 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 1.220 euroa.

Maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot

Maksun viivästymisen vuoksi määrättäviä korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys. Korot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle (kuten jäännösvero ja kiinteistövero), jonka maksaminen viivästyy. Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. 
Viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle oma-aloitteiselle verolle. Oma-aloitteisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset.
Veronlisäys lasketaan muun muassa varainsiirtoverolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä.

Verotuksen korot vuonna 2020

26.6.2019 - Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotus

Verohallinto on julkaissut 24.6.2019 päivätyn ohjeen Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta (linkki ). Ohjeessa on huomioitu arvonlisäverolain muutos, jolla on toteutettu alennetun verokannan soveltaminen myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin. Muutoksen seurauksena painettujen kirjojen ja sanomalehtien lisäksi myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa. Ohje korvaa aiemman ohjeen Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotus.

Ohje tulee voimaan 1.7.2019. Ohjetta sovelletaan niihin myynteihin, joissa veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.7.2019 tai sen jälkeen. Ennen 1.7.2019 kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan tuolloin voimassa olleita säännöksiä ja ohjeistusta.

14.6.2019 - Katso-tunnisteiden käyttö päättyy

Verohallinto tiedottaa, että Katso-tunnistautumista ja -valtuuksia voi käyttää Verohallinnon palveluissa vuoden 2020 aikana. Katso-palvelun alasajo siirtyy aiemmin ilmoitetusta vuoden 2019 lopusta. 

Kaikki asiakasryhmät eivät voi vielä valtuuttaa itsepalveluna Suomi.fi-palvelun avulla. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi julkiset organisaatiot, yhdistykset sekä ulkomaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakasryhmät siirtyvät itsepalveluna Katson käytöstä Suomi.fi-valtuuksien käyttäjiksi porrastetusti vuosien 2019 ja 2020 aikana. Poikkeustapauksissa Verohallinto voi siirtää valtuuden asiakkaan valtuushakemuksen perusteella. Verohallinto tiedottaa eri asiakasryhmien siirtymisestä tarkemmin lähitulevaisuudessa.

Lähes kaikki asiakasryhmät, jotka on jo rekisteröity YTJ- tai kaupparekisteriin, voivat hoitaa veroasioita jo nyt Suomi.fi-valtuuksilla. Verohallinto suosittelee Suomi.fi-valtuuksien käyttöönottoa. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän ei kannata enää ottaa käyttöön Katso-tunnistetta. Sen sijaan hänen kannattaa antaa kirjanpitäjälle veroasioiden hoito -valtuus, jonka avulla kirjanpitäjä voi asioida OmaVerossa. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-palvelussa, jonne voi tunnistautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla.

Mikäli et asiakkaanamme ole meitä vielä valtuuttanut niin asiasta voi laittaa viestin osoitteeseen info(at)sfgfinance.fi. Toimitamme tämän perusteella valtuuspyynnön ja ohjeet miten valtuutus tehdään.

14.6.2019 - Kustannukset ennakkoperinnässä

Verohallinto on julkaissut 11.6.2019 päivätyn ohjeen Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä (linkki ). Nämä kustannukset työnantaja voi korvata tai vähentää palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Työnantaja voi maksaa palkansaajalle verovapaasti tuloverolaissa erikseen verovapaaksi säädettyjä verovapaita matkakustannusten korvauksia ja sellaisia kuluja, jotka luonteensa puolesta kuuluvat työnantajan maksettaviksi. 

Matkakustannustenkorvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (matkaliput, kilometrikorvaus), päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. Korvaus on verovapaa, jos se täyttää Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaiset edellytykset.

Työnantaja voi korvata palkansaajalle verovapaasti sellaisia työnantajalle kuuluvia menoja, joita työntekijä on maksanut työnantajan puolesta. Näille kustannuksille on tyypillistä, että työnantaja on päättänyt hankinnasta ja menon syntymisestä. Esimerkiksi valmistus- ja materiaalikulut sekä neuvottelu- ja edustuskulut ovat tavallisesti työnantajalle kuuluvia kustannuksia. Myös työvälinekustannukset kuuluvat työnantajalle, jos työväline hankitaan työnantajan omistukseen.

Muut työnantajan palkansaajalle maksamat työstä aiheutuneet kustannukset ovat veronalaisia. Työnantaja voi kuitenkin huomioida kustannukset ennakkoperinnässä.
Vaikka korvaus on palkansaajalle veronalaista, ennakonpidätystä ei ole tarpeen kohdistaa sellaiseen erään, jonka palkansaaja voi vähentää verotuksessaan tulonhankkimiskuluna. Työnantaja voi myös vähentää esimerkiksi palkansaajalle työmatkalla aiheutuneet pysäköintikulut ennen ennakonpidätyksen toimittamista, jos se ei ole korvannut niitä verovapaasti.

31.5.2019 - Peitelty osinko

Verohallinto on julkaissut 27.5.2019 päivätyn ohjeen Peitelty osinko (linkki ). Peiteltyä osinkoa voi olla myös varojen jako osakepääomaa alentamalla, jos se on tehty osingosta menevän veron välttämiseksi. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty osakeyhtiölain muutoksen vuoksi. Muutos tulee voimaan 1.7.2019 ja sen tarkoituksena on osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen. 

Osakeyhtiölain muutoksilla on vaiheittain alennettu osakeyhtiön minimipääomavaatimusta. Kun osakepääomaa alennetaan aiemman lainsäädännön mukaisesta minimipääomasta uuden sääntelyn mahdollistamaan määrään, osakepääoman alentamiseen ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä. Tällaisessa tilanteessa yhtiön osakepääoman katsotaan olleen alentamista edeltävällä tasolla osakeyhtiölain vaatimuksen johdosta eikä yhtiön pääomatarpeen vuoksi.

29.4.2019 - Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-sopimukset

Verohallinto on julkaissut 29.4.2019 päivätyn ohjeen Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus (linkki ). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lakimuutosten seurauksena.

Verovelvollisella on oikeus vähentää oman yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksuja verotuksessaan. Vähennysoikeudelle ja  kelpoisuudelle on kuitenkin säädetty tuloverolaissa erilaisia rajoituksia ja edellytyksiä.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että sopimuksen mukaan vanhuuseläkettä tai PS-sopimuksen suorituksia aletaan maksaa vakuutetulle aikaisintaan hänen saavutettuaan syntymävuotensa ja sopimuksen tekoajan perusteella alla olevan taulukon mukaan määräytyvän iän.

Sopimus tehty ennen 1.1.2013

Sopimus tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on rajoitettu takaisinosto-oikeus ja säästövarojen nosto-oikeus. Vakuutusta ei voi takaisinostaa eikä säästömäärää nostaa ennen laissa määriteltyä eläkeikää muilla kuin laissa määritellyillä erityisillä nostoperusteilla. Tällaisia nostoperusteita ovat vakuutetun tai säästövaroihin oikeutetun vähintään vuoden kestänyt työttömyys, pysyvä työkyvyttömyys tai osatyökyvyttömyys, puolison kuolema tai avioero. Avoero ei ole laissa tarkoitettu erityinen nostoperuste.

Osatyökyvyttömyys hyväksytään erityiseksi nostoperusteeksi vain sellaisessa eläkevakuutuksessa, joka on otettu 18.9.2009 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.2005 otetussa eläkevakuutuksessa takaisinostoperuste voi olla myös vakuutetun puolison työttömyys.