Verotus

23.9.2019 - Bonusten verotus

Verohallinto on julkaissut 16.9.2019 päivätyn ohjeen Bonusten verotus (linkki ). Ohjeessa käsitellään yksityishenkilöiden saamien bonusten ja vastaavien hyvitysten tuloverotusta ja myös työ- ja virkasuhteessa saatujen hyvitysten ennakonpidätysvelvollisuutta. Ohjetta on päivitetty tulorekisterin käyttöönotosta aiheutuvien muutosten johdosta. Muutoin ohjeen linjauksiin ei ole tehty muutoksia.

Luonnollisen henkilön verotuksessa ostohyvityksenä, etuseteleinä, bonuksena tai jonkun muun suorituksen nimisenä saatu asiakashyvitys on lähtökohtaisesti henkilön verovapaata tuloa. Jos hyvitys saadaan yksityishenkilön suorittaman jonkun verovähennyskelpoisen menon perusteella, on saatu etu veronalaista muuta ansiotuloa. Esimerkiksi lentomatkan perusteella saadut bonuspisteet ovat veronalaista ansiotuloa, jos verovelvollinen saa vähentää maksamansa lentomatkakulut tulonhankkimismenoina.

Jos työnantajan maksamien suoritusten perusteella saatavat edut käytetään työnantajan hyväksi, niiden käytöstä ei synny veronalaista etua työntekijälle.

Jos yrityksen (osakeyhtiö tai henkilöyhtiö) omistajayrittäjä käyttää yksityistalouteensa kuuluvaa bonus- yms. korttia maksaessaan yrityksen menoja, muodostuu saaduista bonuspisteistä ja jälkikäteen saadusta rahahyvityksestä tai etukupongista yms. omistajayrittäjän muuta veronalaista ansiotuloa. 

Jos yrityksen (osakeyhtiö tai henkilöyhtiö) omistajayrittäjä käyttää yrityksen bonus- yms. kortilla saatuja bonuspisteitä ja jälkikäteen saatua rahahyvitystä tai etukuponkia yms. yksityistalouteensa, hän saa veronalaista muuta ansiotuloa, jos etua ei ole käsitelty kirjanpidossa veronalaisena etuna (esimerkiksi palkkana) omistajayrittäjälle.

 

12.9.2019 - Varainsiirtoverotuksen muutokset lähestyvät – yhteisöjen on annettava ilmoitus sähköisesti

Marraskuusta alkaen yhteisöasiakkaiden on annettava varainsiirtoveroilmoitus OmaVerossa. Muutos koskee kauppoja, jotka on tehty 1.11. tai sen jälkeen. Huomaa, että jatkossa myös kiinteistökaupoista on annettava varainsiirtoveroilmoitus. Jos yhteisö valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston hoitamaan varainsiirtoveron sen puolesta, asianhoitajalle täytyy antaa OmaVerossa valtuudet. Lue lisää valtuuksista .

Kiinteistönvälittäjät ja arvopaperikauppiaat voivat tehdä varainsiirtoveroilmoituksen marraskuusta alkaen ainoastaan sähköisesti joko verkkolomakkeella tai rajapinnan kautta.

Myös maksaminen muuttuu 

Marraskuusta alkaen varainsiirtoveron maksamiseen tarvitaan ostajan oma viitenumero. Vanhoja varainsiirtoveron tilisiirtolomakkeita ei voi silloin enää käyttää. Ostaja saa oman viitenumeronsa ja muut maksutiedot marraskuun alkupuolelta alkaen OmaVerosta tai puhelimitse. 

Huomaa, että Verohallinnon palvelut eivät ole käytössä marraskuun alussa tietojärjestelmän päivityksen vuoksi. Varainsiirtoveron maksu ja varainsiirtoveroilmoitus kannattaakin hoitaa jo ennen marraskuun alkua tai vasta palvelukatkon jälkeen.

 

15.7.2019 - Verotuksen korot

Verohallinto on julkaissut 27.6.2019 päivätyn ohjeen Peruskorko ja viitekorko verotuksessa (linkki ). Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki.

Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0 prosenttia ajalle 1.7.2019-31.21.2019. Peruskorko on ollut -0,25 prosenttia 1.1.2018−30.6.2019.

Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.−31.12.2019 on 0 prosenttia. Viitekorko on ollut 0 prosenttia 1.7.2016−30.6.2018.  Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja oma-aloitteisten verojen viivästyskorkoon. Ajalle 1.7.2019−31.12.2019 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2020−31.12.2020.

Palautuskorot vuonna 2020

Vuonna 2020 palautuskorko on 0,5 prosenttia. Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien ennakonpalautuksille helmikuun 1. päivästä yksilölliseen verotuksen päättymispäivään asti.

Palautettava yhteisökorko lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä tai sitä myöhempää maksupäivää seuraavasta päivästä palautuspäivään tai siihen päivään, jona palautettava määrä käytetään veron suoritukseksi.

Myös oma-aloitteisille veroille maksettava hyvityskorko on saman suuruinen. Palautuskorko ja hyvityskorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Huojennettu viivästyskorko vuonna 2020

Luonnollisilta henkilöiltä, kuolinpesiltä sekä osakeyhtiöiltä ja muilta yhteistöiltä peritään huojennettua viivästyskorkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakonpidätykset ja ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Huojennettu viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Myös jäännösverolle lasketaan huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta jäännösveron eräpäivään saakka. Ainoastaan verovuoden verotuksen päättyessä määrättävän jäännösveron huojennetusta viivästyskorosta vähennetään 20 euroa, kuitenkin enintään koron määrä. Yhteisön ja yhteisetuuden verovuoden 2019 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 1.220 euroa.

Maksun viivästymisen vuoksi määrättävät korot

Maksun viivästymisen vuoksi määrättäviä korkoja ovat viivekorko, viivästyskorko sekä veronlisäys. Korot ovat suuruudeltaan viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä.
Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle (kuten jäännösvero ja kiinteistövero), jonka maksaminen viivästyy. Viivekorko on aina vähintään 3 euroa. 
Viivästyskorkoa peritään suorittamatta jääneelle oma-aloitteiselle verolle. Oma-aloitteisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero sekä työnantajasuoritukset.
Veronlisäys lasketaan muun muassa varainsiirtoverolle, jota ei ole maksettu viimeistään määräpäivänä.

Verotuksen korot vuonna 2020

Korko Peruste 2020
Palautuskorko viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 %
Huojennettu viivästyskorko viitekorko + 2 % 2,0 %
Viivekorko viitekorko + 7 % 7,0 %
Viivästyskorko viitekorko + 7 % 7,0 %
Veronlisäys viitekorko + 7 % 7,0 %

 

26.6.2019 - Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotus

Verohallinto on julkaissut 24.6.2019 päivätyn ohjeen Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta (linkki ). Ohjeessa on huomioitu arvonlisäverolain muutos, jolla on toteutettu alennetun verokannan soveltaminen myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin. Muutoksen seurauksena painettujen kirjojen ja sanomalehtien lisäksi myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa. Ohje korvaa aiemman ohjeen Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotus.

Ohje tulee voimaan 1.7.2019. Ohjetta sovelletaan niihin myynteihin, joissa veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.7.2019 tai sen jälkeen. Ennen 1.7.2019 kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan tuolloin voimassa olleita säännöksiä ja ohjeistusta.

 

14.6.2019 - Katso-tunnisteiden käyttö päättyy

Verohallinto tiedottaa, että Katso-tunnistautumista ja -valtuuksia voi käyttää Verohallinnon palveluissa vuoden 2020 aikana. Katso-palvelun alasajo siirtyy aiemmin ilmoitetusta vuoden 2019 lopusta. 

Kaikki asiakasryhmät eivät voi vielä valtuuttaa itsepalveluna Suomi.fi-palvelun avulla. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi julkiset organisaatiot, yhdistykset sekä ulkomaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakasryhmät siirtyvät itsepalveluna Katson käytöstä Suomi.fi-valtuuksien käyttäjiksi porrastetusti vuosien 2019 ja 2020 aikana. Poikkeustapauksissa Verohallinto voi siirtää valtuuden asiakkaan valtuushakemuksen perusteella. Verohallinto tiedottaa eri asiakasryhmien siirtymisestä tarkemmin lähitulevaisuudessa.

Lähes kaikki asiakasryhmät, jotka on jo rekisteröity YTJ- tai kaupparekisteriin, voivat hoitaa veroasioita jo nyt Suomi.fi-valtuuksilla. Verohallinto suosittelee Suomi.fi-valtuuksien käyttöönottoa. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän ei kannata enää ottaa käyttöön Katso-tunnistetta. Sen sijaan hänen kannattaa antaa kirjanpitäjälle veroasioiden hoito -valtuus, jonka avulla kirjanpitäjä voi asioida OmaVerossa. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-palvelussa, jonne voi tunnistautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla.

Mikäli et asiakkaanamme ole meitä vielä valtuuttanut niin asiasta voi laittaa viestin osoitteeseen info(at)sfgfinance.fi. Toimitamme tämän perusteella valtuuspyynnön ja ohjeet miten valtuutus tehdään.

 

14.6.2019 - Kustannukset ennakkoperinnässä

Verohallinto on julkaissut 11.6.2019 päivätyn ohjeen Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä (linkki ). Nämä kustannukset työnantaja voi korvata tai vähentää palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Työnantaja voi maksaa palkansaajalle verovapaasti tuloverolaissa erikseen verovapaaksi säädettyjä verovapaita matkakustannusten korvauksia ja sellaisia kuluja, jotka luonteensa puolesta kuuluvat työnantajan maksettaviksi. 

Matkakustannustenkorvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (matkaliput, kilometrikorvaus), päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. Korvaus on verovapaa, jos se täyttää Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaiset edellytykset.

Työnantaja voi korvata palkansaajalle verovapaasti sellaisia työnantajalle kuuluvia menoja, joita työntekijä on maksanut työnantajan puolesta. Näille kustannuksille on tyypillistä, että työnantaja on päättänyt hankinnasta ja menon syntymisestä. Esimerkiksi valmistus- ja materiaalikulut sekä neuvottelu- ja edustuskulut ovat tavallisesti työnantajalle kuuluvia kustannuksia. Myös työvälinekustannukset kuuluvat työnantajalle, jos työväline hankitaan työnantajan omistukseen.

Muut työnantajan palkansaajalle maksamat työstä aiheutuneet kustannukset ovat veronalaisia. Työnantaja voi kuitenkin huomioida kustannukset ennakkoperinnässä.
Vaikka korvaus on palkansaajalle veronalaista, ennakonpidätystä ei ole tarpeen kohdistaa sellaiseen erään, jonka palkansaaja voi vähentää verotuksessaan tulonhankkimiskuluna. Työnantaja voi myös vähentää esimerkiksi palkansaajalle työmatkalla aiheutuneet pysäköintikulut ennen ennakonpidätyksen toimittamista, jos se ei ole korvannut niitä verovapaasti.

 

31.5.2019 - Peitelty osinko

Verohallinto on julkaissut 27.5.2019 päivätyn ohjeen Peitelty osinko (linkki ). Peiteltyä osinkoa voi olla myös varojen jako osakepääomaa alentamalla, jos se on tehty osingosta menevän veron välttämiseksi. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty osakeyhtiölain muutoksen vuoksi. Muutos tulee voimaan 1.7.2019 ja sen tarkoituksena on osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen. 

Osakeyhtiölain muutoksilla on vaiheittain alennettu osakeyhtiön minimipääomavaatimusta. Kun osakepääomaa alennetaan aiemman lainsäädännön mukaisesta minimipääomasta uuden sääntelyn mahdollistamaan määrään, osakepääoman alentamiseen ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä. Tällaisessa tilanteessa yhtiön osakepääoman katsotaan olleen alentamista edeltävällä tasolla osakeyhtiölain vaatimuksen johdosta eikä yhtiön pääomatarpeen vuoksi.

 

29.4.2019 - Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-sopimukset

Verohallinto on julkaissut 29.4.2019 päivätyn ohjeen Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus (linkki ). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lakimuutosten seurauksena.

Verovelvollisella on oikeus vähentää oman yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksuja verotuksessaan. Vähennysoikeudelle ja  kelpoisuudelle on kuitenkin säädetty tuloverolaissa erilaisia rajoituksia ja edellytyksiä.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että sopimuksen mukaan vanhuuseläkettä tai PS-sopimuksen suorituksia aletaan maksaa vakuutetulle aikaisintaan hänen saavutettuaan syntymävuotensa ja sopimuksen tekoajan perusteella alla olevan taulukon mukaan määräytyvän iän.

Sopimus tehty ennen 1.1.2013

Syntymävuosi Eläkeikä           
1957 tai aiemmin 63
1958-1961 64
1962-1972 65
1973-1984 66
1985–1997 67
1998 tai myöhemmin 68

Sopimus tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen

Syntymävuosi Eläkeikä           
1957 tai aiemmin 68
1958–1961 69
1962 tai myöhemmin 70

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on rajoitettu takaisinosto-oikeus ja säästövarojen nosto-oikeus. Vakuutusta ei voi takaisinostaa eikä säästömäärää nostaa ennen laissa määriteltyä eläkeikää muilla kuin laissa määritellyillä erityisillä nostoperusteilla. Tällaisia nostoperusteita ovat vakuutetun tai säästövaroihin oikeutetun vähintään vuoden kestänyt työttömyys, pysyvä työkyvyttömyys tai osatyökyvyttömyys, puolison kuolema tai avioero. Avoero ei ole laissa tarkoitettu erityinen nostoperuste.

Osatyökyvyttömyys hyväksytään erityiseksi nostoperusteeksi vain sellaisessa eläkevakuutuksessa, joka on otettu 18.9.2009 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.2005 otetussa eläkevakuutuksessa takaisinostoperuste voi olla myös vakuutetun puolison työttömyys.