Verotus

26.6.2019 - Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotus

Verohallinto on julkaissut 24.6.2019 päivätyn ohjeen Kirjojen ja lehtien arvonlisäverotuksesta (linkki ). Ohjeessa on huomioitu arvonlisäverolain muutos, jolla on toteutettu alennetun verokannan soveltaminen myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin. Muutoksen seurauksena painettujen kirjojen ja sanomalehtien lisäksi myös sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin sekä lehtien irtonumeromyyntiin sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa. Ohje korvaa aiemman ohjeen Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäverotus.

Ohje tulee voimaan 1.7.2019. Ohjetta sovelletaan niihin myynteihin, joissa veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.7.2019 tai sen jälkeen. Ennen 1.7.2019 kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan tuolloin voimassa olleita säännöksiä ja ohjeistusta.

 

14.6.2019 - Katso-tunnisteiden käyttö päättyy

Verohallinto tiedottaa, että Katso-tunnistautumista ja -valtuuksia voi käyttää Verohallinnon palveluissa vuoden 2020 aikana. Katso-palvelun alasajo siirtyy aiemmin ilmoitetusta vuoden 2019 lopusta. 

Kaikki asiakasryhmät eivät voi vielä valtuuttaa itsepalveluna Suomi.fi-palvelun avulla. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi julkiset organisaatiot, yhdistykset sekä ulkomaalaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakasryhmät siirtyvät itsepalveluna Katson käytöstä Suomi.fi-valtuuksien käyttäjiksi porrastetusti vuosien 2019 ja 2020 aikana. Poikkeustapauksissa Verohallinto voi siirtää valtuuden asiakkaan valtuushakemuksen perusteella. Verohallinto tiedottaa eri asiakasryhmien siirtymisestä tarkemmin lähitulevaisuudessa.

Lähes kaikki asiakasryhmät, jotka on jo rekisteröity YTJ- tai kaupparekisteriin, voivat hoitaa veroasioita jo nyt Suomi.fi-valtuuksilla. Verohallinto suosittelee Suomi.fi-valtuuksien käyttöönottoa. Esimerkiksi aloittavan yrittäjän ei kannata enää ottaa käyttöön Katso-tunnistetta. Sen sijaan hänen kannattaa antaa kirjanpitäjälle veroasioiden hoito -valtuus, jonka avulla kirjanpitäjä voi asioida OmaVerossa. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-palvelussa, jonne voi tunnistautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla.

Mikäli et asiakkaanamme ole meitä vielä valtuuttanut niin asiasta voi laittaa viestin osoitteeseen info(at)sfgfinance.fi. Toimitamme tämän perusteella valtuuspyynnön ja ohjeet miten valtuutus tehdään.

 

14.6.2019 - Kustannukset ennakkoperinnässä

Verohallinto on julkaissut 11.6.2019 päivätyn ohjeen Työstä välittömästi johtuvat kustannukset ennakkoperinnässä (linkki ). Nämä kustannukset työnantaja voi korvata tai vähentää palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.

Työnantaja voi maksaa palkansaajalle verovapaasti tuloverolaissa erikseen verovapaaksi säädettyjä verovapaita matkakustannusten korvauksia ja sellaisia kuluja, jotka luonteensa puolesta kuuluvat työnantajan maksettaviksi. 

Matkakustannustenkorvauksia ovat matkustamiskustannusten korvaus (matkaliput, kilometrikorvaus), päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus. Korvaus on verovapaa, jos se täyttää Verohallinnon verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaiset edellytykset.

Työnantaja voi korvata palkansaajalle verovapaasti sellaisia työnantajalle kuuluvia menoja, joita työntekijä on maksanut työnantajan puolesta. Näille kustannuksille on tyypillistä, että työnantaja on päättänyt hankinnasta ja menon syntymisestä. Esimerkiksi valmistus- ja materiaalikulut sekä neuvottelu- ja edustuskulut ovat tavallisesti työnantajalle kuuluvia kustannuksia. Myös työvälinekustannukset kuuluvat työnantajalle, jos työväline hankitaan työnantajan omistukseen.

Muut työnantajan palkansaajalle maksamat työstä aiheutuneet kustannukset ovat veronalaisia. Työnantaja voi kuitenkin huomioida kustannukset ennakkoperinnässä.
Vaikka korvaus on palkansaajalle veronalaista, ennakonpidätystä ei ole tarpeen kohdistaa sellaiseen erään, jonka palkansaaja voi vähentää verotuksessaan tulonhankkimiskuluna. Työnantaja voi myös vähentää esimerkiksi palkansaajalle työmatkalla aiheutuneet pysäköintikulut ennen ennakonpidätyksen toimittamista, jos se ei ole korvannut niitä verovapaasti.

 

31.5.2019 - Peitelty osinko

Verohallinto on julkaissut 27.5.2019 päivätyn ohjeen Peitelty osinko (linkki ). Peiteltyä osinkoa voi olla myös varojen jako osakepääomaa alentamalla, jos se on tehty osingosta menevän veron välttämiseksi. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty osakeyhtiölain muutoksen vuoksi. Muutos tulee voimaan 1.7.2019 ja sen tarkoituksena on osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistaminen. 

Osakeyhtiölain muutoksilla on vaiheittain alennettu osakeyhtiön minimipääomavaatimusta. Kun osakepääomaa alennetaan aiemman lainsäädännön mukaisesta minimipääomasta uuden sääntelyn mahdollistamaan määrään, osakepääoman alentamiseen ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä. Tällaisessa tilanteessa yhtiön osakepääoman katsotaan olleen alentamista edeltävällä tasolla osakeyhtiölain vaatimuksen johdosta eikä yhtiön pääomatarpeen vuoksi.

 

29.4.2019 - Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja PS-sopimukset

Verohallinto on julkaissut 29.4.2019 päivätyn ohjeen Pitkäaikaissäästämissopimuksen ja yksityishenkilön ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotus (linkki ). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty lakimuutosten seurauksena.

Verovelvollisella on oikeus vähentää oman yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksuja verotuksessaan. Vähennysoikeudelle ja  kelpoisuudelle on kuitenkin säädetty tuloverolaissa erilaisia rajoituksia ja edellytyksiä.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että sopimuksen mukaan vanhuuseläkettä tai PS-sopimuksen suorituksia aletaan maksaa vakuutetulle aikaisintaan hänen saavutettuaan syntymävuotensa ja sopimuksen tekoajan perusteella alla olevan taulukon mukaan määräytyvän iän.

Sopimus tehty ennen 1.1.2013

Syntymävuosi Eläkeikä           
1957 tai aiemmin 63
1958-1961 64
1962-1972 65
1973-1984 66
1985–1997 67
1998 tai myöhemmin 68

Sopimus tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen

Syntymävuosi Eläkeikä           
1957 tai aiemmin 68
1958–1961 69
1962 tai myöhemmin 70

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja PS-sopimuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on rajoitettu takaisinosto-oikeus ja säästövarojen nosto-oikeus. Vakuutusta ei voi takaisinostaa eikä säästömäärää nostaa ennen laissa määriteltyä eläkeikää muilla kuin laissa määritellyillä erityisillä nostoperusteilla. Tällaisia nostoperusteita ovat vakuutetun tai säästövaroihin oikeutetun vähintään vuoden kestänyt työttömyys, pysyvä työkyvyttömyys tai osatyökyvyttömyys, puolison kuolema tai avioero. Avoero ei ole laissa tarkoitettu erityinen nostoperuste.

Osatyökyvyttömyys hyväksytään erityiseksi nostoperusteeksi vain sellaisessa eläkevakuutuksessa, joka on otettu 18.9.2009 tai sen jälkeen. Ennen 1.1.2005 otetussa eläkevakuutuksessa takaisinostoperuste voi olla myös vakuutetun puolison työttömyys.